Viime viikolla oli helvetin surkea tuuri.
Kaikkien näiden onnekkaiden vuosien jälkeen käärme lopulta tuli ja onnistui puremaan meidänkin koiraa.
Nara-beagle 1v 9kk oli uhrina. Oltiin kävelylenkillä, kun klo 9.45 n. puoli metriä asfaltin laidasta haistellessaan Nara pomppasi vinkaisten ilmaan. Arvasin että se on käärme, ja kiiruhdin katsomaan oliko se auton alle jäänyt vai elävä. Elävähän se, kerällä liikkui. Vilkaisin koiraa, ja tassuilla oli verta. Nara liikkui kuono maassa, niin en tiennyt puriko kuonoon vai tassuihin (jalkaosumat vaarallisempia). Soitin saman tien isännän paikalle ja kiikuttamaan koiraa lähimpään sairaalaan, josta löytyisi vastamyrkkyä. Odoteltiin ehkä 5min, Nara oli oma itsensä, ja pääsi sairaalaan n. 20 minuutissa käärmeen puremasta. Itse lähdin vauvan kanssa kotiin ja valmistautumaan töihin. 40 minuutissa Narasta oli otettu verinäytteet ja se oli saatu nesteisiin.
Naralle oli lupa tehdä kaikki tarvittava ja antaa myös vastamyrkkyä, mikäli tilanne vaatisi.
Päivän aikana Nara oli ruvennut naamasta turpoamaan ja kipuilemaan.
Verinäytteissä oli lievät hidastumat hyytymisajoissa, ja lieviä poikkeamia verenkuvassa. Munuaisarvot lievästi koholla.
Ilman poikkeamia verinäytteissä ja kipua olisin ottanut Naran omalle työpaikalle mukaan päiväksi nesteisiin (pienempi eläinlääkäriasema), mutta koska se oli selvästi saanut verinäytteiden ja oireiden perusteella myrkkypureman eikä kuivaa puremaa, oli sen parempi jäädä päiväksi isoon sairaalaan vastamyrkyn ulottuville.
Nara oli nesteytyksessä, sai opioideja ja pahoinvoinninestolääkettä.
Kotiin hain Naran illalla työpäivän jälkeen. Se oli turvonnut päästä ja sekasin opioideista, ja virtsasi koko ajan alleen.
Yö meni seuraillessa Naraa ja nesteyttäen sitä suonensisäisesti.
Neljän maissa yöllä virtsaaminen väheni, ja turvotus kääntyi nousuun. Joten päätin lähteä aamulla päivystykseen tarkastamaan veriarvot, että tarviseeko se kuitenkin vastamyrkyn. (Omalla työpaikalla ei ole laitteita hyytymisaikojen ja tulehdusarvon mittaukseen, eikä sitä vastamyrkkyä). Nara myös hieman rohisi.
Munuaisarvot olivat normaalit ja samoin käytönnössä myös verenkuva. Hyytymisajat käytännössä normalisoituneet. Nyt huokaisin helpotuksesta, ei tarvita vastamyrkkyä eikä enää tarvitse sairaalahoitoa.
Vähävirtsaisuuteen Nara sai nesteenpoistolääkettä ja päänturvotukseen kortisonia.
Nara ei ollut syönyt vuorokauteen, joten annoin kotona sille Nutriplus lisäravinnegeeliä kertaalleen. Lusikalla suoraan suuhun, kyllä se sen huulistaan nuoli.
Nara virtsasi sen jälkeen normaalisti, ja turvotus ei pariin tuntiin lisääntynyt. Iltaa kohden se lisääntyi kuitenkin hieman, mutta koira muuten oli oma itsensä, ja alkoi taas syömään normaalisti vuorokauden tauon jälkeen.
Illalla meni jo toinen kanyyli tukkoon, joten laitoin nestepussin loput nesteet nahan alle ja poistin kanyylin.
Kotona Nara on saanut lääkkeinä vain mahansuojalääkettä.
Turvotus vaihteli paikkaa sitä mukaa, mikä osa koirasta oli aina kulloinkin nojannut maata vasten. Sen tilavuus on kuitenkin ollut koko ajan vakio. Toisen päivän aikana kova turvotus vaihtui pehmeään. Otettiin paljon valokuvia joka päivä, jotta voitiin verrata tilannetta aiempaan.
 |
| Maksimiturvotus, Nara oli nojannut leukaa maahan, niin kaikki turvotus oli poskilla ja kallon sivulla. |
Kolmantena päivänä Nara oli aamulla edelleen kovin turvoksissa. Turvotus oli pehmeää, ja kuonon alla sitä oli vähemmän, kun se oli siirtynyt yläpuolelle, kun Nara oli maannut kaula maassa.
Puolenpäivän maissa sen suupielissä ja suussa alkoi olla verenpurkaumia.
Ne tummuivat mustelmiksi iltaa kohden. Mustelmia olin jo ehtinyt odotellakin. Kolmannen päivän iltana turvotus väheni puoleen siitä, mitä se pahimmillaan oli. Nara myös piristyi, eikä enää malttanut lepäillä.
.jpg) |
| Turvotus puolittunut ja siirtynyt alahuuliin ja kaulapussiin |
Neljäntenä päivänä turvotus laski rajusti. Erittäin vähän turvotusta huulissa ja enemmän kaulapussissa. Silmät punoittivat, ja suun limakalvot palautuivat normaaliksi. Nara lepäili mielellään, mutta alkoi jo komentelemaan muita tuttuun tapaansa.
 |
| 4. Päivän aamulla |
Kokonaan oma itsensä Nara oli jo viidentenä päivänä.
Mitä käärmeenpuremalle siis sitten pitäisi tehdä?
-saman tien lääkäriin
- NESTEYTYS! Koira iv-nesteisiin
-mikäli ei turvotusta 2h aikana ilmesty, on kyseessä todennäköisesti kuiva purema tai ei puremaa ollenkaan. Parasta on laittaa koira nesteisiin, niistä ei ole koskaan haittaa ja saadaan ehkäistyä iso vahinko.
- purrun koiran tulisi olla vähintään vuorokauden ajan nesteytyksessä
-kivun hoito
-verinäytteet, joista tärkeimmät munuaisarvot ja hyytymistekijät.
-Mikäli oireilu vakavaa ja/tai veriarvot huonot, vastamyrkyn anto. Annettava käytännössä 24h sisällä puremasta. Kallis lääke, useita satoja euroja.
-turvotuksen hoito, mikäli haittaa hengitystä (kortisoni kuitenkin rasittaa jo muutenkin iskussa kärsineitä munuaisia, mutta hengitys on toki turvattava)
-virtsaamisen seuranta. Runsaasti nesteytetyn koiran tulisi virtsata runsaasti. Jos virtsaa vähän tai ei ollenkaan, pitää koiran mennä takaisin lääkäriin, jos ei siellä jo ole, ja saada nesteenpoistolääkitystä.
-mustelmat tavallisia
-turvotuksen laskussa voi kestää useita päiviä
-lepo
