2023 yhteenvedot ja 2024 suunnitelmat

 SERA

2023 on ollut Seralle yhtä vuoristorataa. Kahdeksan vuotta tuli täyteen ja veteraanikehät kutsuivat. Serasta tuli viikossa veteraanivalio FI VMVA. Veteraanicacibeja se keräsi myös, Suomesta 3x ja yksi Ruotsista. Norjassa se oli kakonen niin ei saanut, Viron puolella 2x neljäs (ja tätä vuotta ennen ei meidän koirat ole ulkomaan kehissä käyneet, eli voisi sanoa että eskaloitui aika nopeasti). Eli ehkä vielä joskus ulkomaille kun edelleen yhtä vaille...

Lisäksi se suurin onnistuminen, eli FI MVA saavutettiin kaikkien näiden vuosien jälkeen, kun Sera oli Kalajoella pn5 ja sai viimeisen sertinsä❤️ 

Ja sitten ne miinukset. Hierontaa, treeniä, kipulääkekokeiluja. Eikä silti vieläkään kunnon vastetta jäykkyyteen. Joulukuussa 104 hammas tummui ja piti poistaa (vanha tylppä vamma etukulmureihin sai viimeinkin tapettua hampaan). Sera on aika kämäinen, katsotaan miten pitkään mennään. Ens vuoden suunnitelmat Seran kohdalla lähinnä löllöilyä, ehkä näyttelyitä ulkomailla kesällä.

TIRRI

Avoykköset ja Voiykköset yhdessä kesässä kasaan ja koirasta FI JVA. Lahjakas mejäkoira siis. Taipparit ei vieläkään läpi kuitenkaan. Lisäksi pentusuunnitelmat ensi vuoden osalta jäihin, kun kesällä tuli hotspot ja syksyllä ei takapään iho kestänyt jatkuvaa passissa istumista. Ja sai vesihännän. Jos ens vuos ois hyvä, niin pieni pentuoptio vuodelle -25 mutta tuskimpa...

2024  muutama näyttely tulossa, mejäkisoja ja metsästystä.

NARA

Vuoden tähti. Tammikuussa tuli vika junnuserti ja FI JMVA. Keväällä 2 sertiä. Syksyllä 1  tuli serti kun 2v täynnä, VSPn kera. Kalajoen erkkarissa PN2. Eka koe ei löytynyt jänistä, kiimat alko parin päivän päästä. No sitten toisesta kokeesta BEAJ L 1. Messarissa käyttöluokassa, ja molemmissa ERI 1 SA. Pitkänä miinuksena taas anaaliongelmat oikealla puolella. Se on mennyt rikki jo ensimmäisellä räjähdyksellä niin ettei kestä mitään. 

Pennut seuraavaan juoksuun toivottavasti.

NITA

Keväällä vaikutti kuolevan pian, mutta ihmeparani, leikattiin ja nyt on elämänsä kunnossa. Viime viikonloppuna ajoi jänistä ja jopa jonkun verran ääntäkin lähti. Emättimen kasvain vaikuttaa kutistuneen hormonitoiminnan loppumisen myötä. 

Jatkaa eläkepäivien viettoa hyvissä voimissa.

SUMU

Taisi saada varasertiä kehästä. Ei  viedä enää taippareihin. Elää onnellista elämää lelujen ja Tacon kanssa.

Ensi kesänä taas näyttelyihin.

TIUKU

Ajanut jäniksiä, mutta susitilanteen takia valitettavan vähän. Arkuus mennyt hieman pahemmaksi. Oikeassa kyynärässä oli iso syylä jota poisteltiin.

BONUKSENA TACO

Kahdesti taippareissa, teki hienosti mutta ekalla kerralla alkoi pelastaa ihmisiä ja toisella kerralla oli niin kiirelähtö varasijalle että kakkaaminen jäi hakuruutuun niin hylsyhän siitä tuli. Kehästä eriä.

Samaa ensi vuonna.

Messari 2023

 Nara, FI JMVA Flibelle Stand By Me , molempina päivinä messarissa käyttöluokassa ERI 1 SA.

Hieno alku käyttöluokan näyttelyuralle.

Pohdintoja ja labradorisuunnitelmia

Julkaistu alunperin reilu viikko sitten Ninessin kennelin Instagram-tilillä. Tämä tulee vähän myöhässä, tarkoitus oli kirjoittaa pitkä teksti, mutta aika ja inspiraatio ei tällä hetkellä riitä, joten tässä instassa julkaistu teksti, jossa kursiivilla kirjoitetut tämän päivän lisäyksiä.

Ei labradorinpentuja vuodelle 2024 (alkuperäisistä suunnitelmista poiketen).

Ja tuskin labbsivauvoja lähivuosina meille muutenkaan.

Tarkoitus oli astuttaa FI JVA FI JMVA Ninessin Tirri ensi kevään juoksuun. Ollaan kuitenkin tultu siihen tulokseen, että tämä ei ole se suunta johon halutaan kasvatusta viedä. 

Suurinpana syynä hotspotit kahtena viime kesänä ja lisäksi takapään ihotulehdukset tänä syksynä. Toinen iso syy löytyy luonteesta; Tirri on liian pehmeä, eli nössöily esimerkiksi taippareissa ja uusissa tilanteissa. 

Tirrillä on myös aivan liikaa kaulanahkaa. 

Sisaruksissa on myös kaksi muuta joilla herkkä iho (Edit: toinen allerginen eikä herkkäihoinen), ja vaikka Tirri ei allergioista onneksi kärsi, on mielestäni tälläisen ihoherkän koiran käyttö emänä portti siihen, että tulevassa pentueessa iho-ongelmat räjähtävät käsiin. 

Oma surutyö itsellä on vielä kesken siitä, että oma kasvatustyö tämän narttulinjan suhteen päättyy nyt. Siksi jätän kuitenkin pienen takaportin vuodelle 2025, eli ensi vuosi näyttäköön pärjätäänkö ilman ihon ongelmia vai haudataanko Tirrin jalostussuunnitelmat lopullisesti. Saisi luvan olla kunnossa kuitenkin koko seuraavan vuoden, mihin emme usko, joten eiköhän tämä seikkailu jää tähän ja nokka kohti uuden jalostusnartun etsintää.

Tirri jatkaa kuitenkin elämää mejäkoirana ja isännän luottoapuna metsästyksessä ja onpa tuolle myös näyttelyitä tiedossa. Tipi on kyllä muuten mahtava, reipas ja luustoterve.

lisäys 12.12.23: Toki haaveilen siitä että joskus saisin Tacosta jälkeläisen, sillä Tacolla on hyvä iho. Siitä uskaltaisin kyllä ottaa. Sillä Sumulla ja Seralla eli emällä ja mummolla takana vuosia yhteensä jo lähes 14, ja niiltä löytyy iho-ongelmina koko ajalta yhteensä  vain 1 hotspot. 

Katsotaan toteutuuko tämä haave...